Kokoomusnuorten periaatteet ja arvot

26.11.2010

Tässä tekstissä jatkan jo aiemmassa blogitekstissäni aloitettua Kokoomuksen Nuorten Liiton 77. liittokokouksen tapahtumien ja poliittisten päätösten analysointia. Kouvolassa 12.–14.11.2010 järjestetyssä liittokokouksessa kokoomusnuoret uudisti muun muassa periaateohjelmansa. Tässä tekstissä syvennyn nimenomaisesti tuon asiakirjan käsittelyyn.

Periaateohjelma on Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittisten ohjelmien hierarkiassa ylimpänä. Se määrittää kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofian ja ne arvot, joihin kokoomusnuorten kaikkien muiden poliittisten kantojen ja ohjelmien tulee perustua. Periaateohjelmaa uudistetaan vain 3-5 vuoden välein, eli se on asiakirjana luonteeltaan tavallista tavoiteohjelmaa pysyväisluontoisempi. Kokoomusnuorten edellinen periaateohjelma oli vuodelta 2005.

Kun kokoomusnuoret tänä vuonna minun johdollani lähti uudistamaan tuota tärkeintä poliittista asiakirjaansa, ei uudistustyötä tehty vanhaa periaateohjelmaa päivittämällä, vaan kirjoittamalla periaateohjelma kokonaan uusiksi. Siitä tuli kaksiosainen asiakirja, jonka ensimmäisessä osassa käsitellään kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofia ja toisessa osassa listataan sen arvot.

Periaateohjelman ensimmäinen, yhteiskuntafilosofiaa käsittelevä osa on otsikon Yksilö ja yhteiskunta alla. Tuo luku jakautuu vielä erikseen kolmen alaotsikon alle, joista ensimmäisessä määritellään kokoomusnuorten näkemys yksilön ja yhteiskunnan suhteesta, toisessa määritellään yleinen yhteiskuntaetiikka ja kolmannessa alleviivataan sitoutumista läntisiin arvoihin.

Yksilön ja yhteiskunnan suhdetta määritellessään kokoomusnuoret asettuu selvästi klassisen liberalismin kannalle. Ja korostan, että nimenomaan klassisen liberalismin kannalle, erotuksena kaikenlaisesta vasemmistolaisesta hutusta, jota myöhemmin on liberalismiksi nimitelty. Kokoomusnuorten mielestä “Yhteiskunnan tehtävä ei ole päättää, millaista elämää kunkin yksilön tulisi elää. Sen sijaan yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset sille, että kukin yksilö voi tavoitella omanlaistaan hyvää elämää. (—) Yhteiskunnan ei tule pyrkiä tasaamaan niinkään varallisuutta kuin menestymisen edellytyksiä. Todellista tasa-arvoa ei ole aineellinen tasa-arvo vaan mahdollisuuksien tasa-arvo. (—) Yhteiskunnan ei tule rajoittaa yksilön vapautta enempää kuin mitä on välttämätöntä toisten yksilöiden vapauden turvaamiseksi.”

Määritellessään uudessa periaateohjelmassaan yhteiskuntaetiikkansa, päätyy kokoomusnuoret selvästi utilitaristisen yhteiskuntaetiikan kannalle: yhteiskunnallisten toimien moraalista arvoa tulee arvioida sen mukaan, missä määrin ne palvelevat yhteiskunnan etua kokonaisuutena. Tämä määritellään ohjelmassa seuraavasti: “Moraalisesti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa on yhteiskunnan kokonaisedun asettaminen yksittäisten eturyhmäintressien edelle. (—) Päätöksentekijöiltä tulee edellyttää kykyä tehdä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia päätöksiä silloinkin, kun ne ovat epäsuosittuja. Poliittista suosiota ei tule tavoitella lupailemalla vastuuttomasti kaikkea hyvää kaikille.”

Tarkkaavainen lukija saattaa aistia tässä ristiriitaa. Jos kokoomusnuoret kerran on periaateohjelmassaan asettunut klassisen liberalismin kannalle mitä tulee yksilön ja yhteiskunnan suhteeseen, kuinka yhteiskuntaetiikka silti voidaan määritellä utilitarististen periaatteiden mukaan – siis yhteisön eikä yksilön kautta? Tosiasiassa tämä ristiriita on kuitenkin vain näennäinen. Historia on nimittäin kokoomusnuorten näkemyksen mukaan yksiselitteisesti osoittanut, että nimenomaisesti mahdollisimman laaja yksilönvapaus on tuottanut myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaat tulokset.

Lisäksi yhteiskuntafilosofiaansa määritellessään kokoomusnuoret ilmoittaa sitoutuvansa länsimaiseen sivistykseen ja oikeusjärjestykseen. Tämä on erittäin merkittävä kirjaus meidän aikakautenamme, jota leimaavat esimerkiksi monikulttuurisuuden nimissä esitetyt vaatimukset sharia-lain käyttöönotosta Euroopassa, kuten Iso-Britanniassa on jo tehty. Suomessa näitä vaatimuksia ovat esittäneet esimerkiksi imaami Khodr Chehab ja luottamuspulan vuoksi eroamaan joutunut Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen. Kokoomusnuoret torjuu tällaiset vaatimukset tiukasti periaateohjelmassaan sitoutumalla puolustamaan länsimaisia periaatteita.

Uuden periaateohjelmansa toisessa luvussa kokoomusnuoret listaa arvonsa, joihin se järjestönä politiikkansa perustaa. Nuo arvot ovat vapaus, vastuu ja välittäminen, sivistys, kannustavuus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja isänmaallisuus. Se, miten nuo arvot uudessa periaateohjelmassa tarkalleen ottaen määritellään, veisi varsin paljon kirjoitustilaa, joten tyydyn tekemään vain muutamia asiasisällöltään mielenkiintoisia nostoja.

Sivistyksestä kokoomusnuorten arvona todetaan uudessa periaateohjelmassa seuraavaa: “Sivistys merkitsee kypsää ja kunnioittavaa suhdetta menneisyyden perintöön sekä avarakatseista ja avointa suhdetta tulevaisuuteen. Se merkitsee perinteen arvostavaa vaalimista ja kykyä ennakkoluulottomaan uudistamiseen.” Olen erittäin ylpeä ja tyytyväinen, että saan johtaa poliittista nuorisojärjestöä, jolla on kirjattuna tärkeimpään poliittiseen asiakirjaansa näin kypsä ja tasapainoinen suhde menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Se kurkottaa tulevaisuuteen ja vaatii kykyä rohkeaan uudistamiseen, mutta ei silti torju menneisyyttäkään, vaan osaa arvostaa myös perinteitä. Tällaiseen kypsyyteen en tiedä kovin monen poliittisen nuorisojärjestön kykenevän.

Kannustavuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta todetaan, että “Yhteiskunnan voidaan katsoa onnistuneen sitä paremmin, mitä vähemmän yksilöiden tarvitsee turvautua sen apuun ja tukeen. (—) (K)iintiöt tai tasausjärjestelmät eivät ole todellista tasa-arvoa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin vaan se, että kaikki lähtevät samalta viivalta.” Kokoomusnuoret sanoutuu siis järjestönä irti esimerkiksi senkaltaisesta feminismistä, jossa sukupuolikiintiöt asetetaan pätevyysvaatimusten edelle.

Ja viimeisimpänä kokoomusnuorten arvona, muttei lainkaan vähäisimpänä, tulee isänmaallisuus. Siitä todetaan periaateohjelmassa seuraavaa: “Isänmaanrakkaus merkitsee vastuuta omasta elinympäristöstä ja toisista ihmisistä. Se merkitsee kansallisen perinteen kunnioittamista, vaalimista ja puolustamista. Se merkitsee myös yksilön halua kantaa oma kortensa kekoon isänmaan vapauden ja turvallisuuden takaamisessa. (—) Suomi on osa länsimaista perhettä ja sen tulee puolustaa läntisiä arvojaan silloin, kun ne ovat uhattuina.”

Siinä, mitä kokoomusnuorten uudessa periaateohjelmassa todetaan isänmaallisuudesta, kiteytyy vapauden kanssa aina käsi kädessä kulkeva ja vaadittava vastuu. Samalla, kun vaadimme mahdollisimman vapaata ja yksilönvapaudet tunnustavaa yhteiskuntaa, luemme arvoihimme myös isänmaallisuuden kautta määrittyvän vastuullisuuden. Toteamme, että vapaus tarvitsee myös puolustajansa, eikä tuota puolustusta voida järjestää ilman vapaiden yksilöiden yhteisvastuullisuutta. Juuri tästä on isänmaallisuudessa pohjimmiltaan kyse.

Kokoomusnuorten uuden periaateohjelman määrittelemän yhteiskuntafilosofian ja arvojen takana on ilo seistä.

Jaa