Perustuslakia muutettava valtion ylivelkaantumisen torjumiseksi

2.11.2010

Miltei kaikkia länsimaisia kansantalouksia vaivaa sama vakava, krooninen sairaus. Se on jatkuvan velkaantumisen ja yli varojen elämisen tauti. Erityisen vaaralliseksi sen tekee se, että se on jatkunut useimmissa länsimaissa jo vuosikymmenten ajan. Moniaalla se on riistäytymässä kokonaan käsistä ja ajamassa valtioita maksukyvyttömyyden tilaan.

Länsimaisessa velkakriisissä on kyse mitä suurimmassa määrin myös koko läntisen demokraattisen järjestelmän kriisistä. Poliittisten puolueiden tarve miellyttää äänestäjiään vaikeuttaa merkittävästi vastuullisen talouspolitiikan harjoittamista. Menojen kasvua on vaikea hillitä, menojen leikkaamisesta nyt puhumattakaan, kun poliitikot samaan aikaan yrittävät lunastaa kalliita vaalilupauksiaan ja varmistaa uudelleenvalintansa seuraavissa vaaleissa.

Suomi ei ole läntisten kansantalouksien joukossa ollenkaan vakavimmassa tilassa. Velan osuus bruttokansantuotteesta on meillä selvästi pienempi kuin useimmissa länsimaissa. Silti olemme aivan samalla vaarallisella tiellä kuin useimmat muutkin kaltaisemme talousjärjestelmät.

Parin viime vuoden aikana olemme velkaantuneet enemmän, kuin mitä pystyimme viime laman jälkeisen nousukauden aikana vanhoja velkojamme lyhentämään. Suomella on nyt enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin historiassaan. Näiden velkojen takaisinmaksu ei tule olemaan helppoa, ei varsinkaan väestön ikääntyessä ja hoivamenojen kasvaessa.

Jos kyse on siis läntisen demokraattisen järjestelmän kroonisesta ja alati pahenevasta vaivasta, jota poliitikkojen kansansuosiota tavoittelevat löysät vaalilupaukset ruokkivat, onko länsimainen demokratia siis epäonnistunut järjestelmänä? Ei tietenkään. Mutta velkaantuminen on tehty valtioillemme aivan liian helpoksi. Sitä tulisi kyetä lainsäädännöllisesti rajoittamaan.

Saksassa ja Sveitsissä valtion velanottoa on rajoitettu perustuslailla. Minusta näin tulisi menetellä muissakin länsimaissa, myös Suomessa. Oma esitykseni on, että Suomen perustuslakiin kirjattaisiin, että Suomi voi tehdä alijäämäisiä budjetteja ainoastaan 3/4 ääntenenemmistöllä. Sama vaatimus voitaisiin kirjata kuntalakiin rajoittamaan kuntien mahdollisuuksia yli varojen elämiseen.

Perustuslaissa säädetään nykyiselläänkin kokonaisen luvun verran valtion taloudenhoidosta. Mikäli sinne kirjattaisiin vaatimus suuresta määräenemmistöstä alijäämäisiä budjetteja tehtäessä, muuttuisi velkaan turvautuminen nykyistä merkittävästi vaikeammaksi. Se pakottaisi poliitikot karsimaan valtion menoista ja tehostamaan sitä, kuinka yhteisiä verorahojamme Suomessa käytetään.

Ilman tällaista kirjausta perustuslakiin en usko, että kansansuosiota kalliilla vaalilupauksilla tavoittelevilla poliitikoilla olisi vastaisuudessakaan rohkeutta harjoittaa vastuullista, tiukan linjan talouspolitiikkaa. Velkaantuminen on nykyisin liian helppo keino siirtää talousongelmien ratkaisemista tuonnemmaksi. Mikäli velkabudjettien tekemiseen vaadittaisiin 3/4 ääntenenemmistö, ei niitä voitaisi enää laatia muutoin kuin suuren kansallisen yksimielisyyden vallitessa. Velanoton kynnys nousisi ja valtiontalous olisi nykyistä paremmassa turvassa.

Jaa