Kokoomusnuoret länsimaisten arvojen puolesta

Kokoomuksen Nuorten Liiton 77. liittokokous Kouvolassa 12.–14.11.2010 oli monellakin tapaa historiallinen tapahtuma. Kokouksen tapahtumista ja päätöksistä sekä niiden analysoinnista riittää niin paljon kerrottavaa, että teen sen kolmessa erillisessä blogitekstissä. Tässä ensimmäisessä osassa kerron kokouksen yleisistä arvolinjauksista, toisessa syvennyn uuteen periaateohjelmaan ja kolmannessa uudistettuun tavoiteohjelmaan.

Ensinnäkin kokoomusnuorten liittokokouksessa uudistettiin liiton sääntöjä ennenkuulumattoman rohkealla tavalla, kun kokoomusnuoret ensimmäisenä poliittisena nuorisojärjestönä Suomessa päätti ottaa käyttöön suoran jäsenäänestyksen liiton puheenjohtajaa valittaessa. Myös kokouksen avajaisjuhlat järjestettiin laajamuotoisempina kuin koskaan aiemmin. Perinteisen puhallinorkesterin asemesta tilaisuudessa soitti Tampereen Akateeminen Sinfoniaorkesteri Kimmo Tullilan johdolla. Avajaistilaisuuden musiikki oli minun varta vasten tuota tilaisuutta varten säveltämääni.

Liittokokouksemme isänmaallisessa avajaistilaisuudessa, jossa puhujina olivat mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen ja puolustusministeri Jyri Häkämies, suoritettiin myös tärkeä symbolinen teko: liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsuttiin kokoomusnuorten 1970-luvun aktiivitoimijat, nykyiset kansanedustajat Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi liiton kunniajäseniksi.

Se, että nykyiset kokoomusnuoret halusivat antaa Sasille ja Zyskowiczille tällaisen tunnustuksen, kuvastaa hyvin uutta aikakautta Kokoomuksen Nuorten Liiton historiassa. Omana aikanaan Zyskowicz ja Sasi edustivat kokoomusnuorten sisäistä oppositiota, jonka työlle ei liitossa juuri tunnustusta annettu. Sasi ja Zyskowicz kritisoivat tuolloin jyrkästi sitä, että jopa oikeistopuolue kokoomus ja etenkin sen nuorisojärjestö myötäilivät ajan virtauksia ja pyrkivät miellyttämään Neuvostoliittoa ja muuttamaan politiikkaansa vasemmistolaisemmaksi.

Omana aikanaan Zyskowicz ja Sasi saivat neuvostokriittisyydestään johtuen ulkopoliittisesti epäluotettavan leiman, mutta kylmän sodan ehdottomina moraalisina voittajina he selvisivät. Se, että kokoomusnuoret päätti nyt kutsua heidät kunniajäsenikseen, oli tunnustus heidän rohkeudestaan noina vaikeina aikoina – mutta samalla myös muistutus kaikille nykyajan poliitikoille siitä, että samanlaista rohkeutta tarvitaan tänäkin päivänä oikeistoaatteen ja vapauden puolustamiseksi. Henkisiä Tehtaankadun-kävijöitä riittää yhä, vaikka Neuvostoliitto onkin hajonnut ja poliittiset kiistakysymykset vaihtuneet toisiksi.

Mutta ennen muuta kokoomusnuorten 77. liittokokous oli historiallinen sen poliittisen annin puolesta. Selvin ääntenenemmistöin jäsenkenttää edustaneet liittokokousedustajat antoivat tunnustuksensa ja tukensa sille poliittiselle linjalle, jota kokoomusnuorissa on viimeisen vuoden ajan harjoitettu. Tämä näkyi kokouksen hyväksymissä poliittisissa ohjelmapapereissa, joissa kokoomusnuoret päivittivät esimerkiksi virallisia maahanmuutto- ja talouspoliittisia kantojaan selvästi aiempaa tiukempaan suuntaan. Ilmapiirin muutos näiden suhteen on ollut selvä jo pidemmän aikaa, mutta nyt tiukentunut linja saatiin ensimmäistä kertaa kirjatuksi myös virallisiin ohjelmapapereihin.

Vielä merkittävämpää oli se, että kokoomusnuoret uudisti tässä historiallisessa kokouksessaan totaalisesti myös periaateohjelmansa. Periaateohjelma on Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittisten ohjelmien hierarkiassa ylimpänä. Se määrittää kokoomusnuorten yhteiskuntafilosofian ja ne arvot, joihin kokoomusnuorten kaikkien muiden poliittisten kantojen ja ohjelmien tulee perustua. Periaateohjelmaa uudistetaan vain 3-5 vuoden välein, eli se on asiakirjana luonteeltaan tavallista tavoiteohjelmaa pysyväisluontoisempi. Kokoomusnuorten edellinen periaateohjelma oli vuodelta 2006.

Sisällöltään merkittävin muutos kokoomusnuorten uudessa periaateohjelmassa on se, että se asettuu yksiselitteisesti länsimaisten arvojen taakse. Se torjuu ehdottomasti kulttuurirelativismin eli käsityksen siitä, että kaikki kulttuurit ja yhteiskuntajärjestelmät olisivat pohjimmiltaan yhtä hyviä. Uudella periaateohjelmallaan kokoomusnuoret asemoi itsensä aikamme kulttuuri- ja yhteiskuntakeskusteluissa selvästi niiden poliittisten voimien joukkoon, jotka haluavat rakentaa ja edelleen kehittää länsimaista yhteiskuntamallia sen romuttamisen ja pirstaloimisen sijaan.

Sanatarkasti KNL:n uudessa periaateohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Kokoomusnuoret on järjestönä sitoutunut puolustamaan länsimaista sivistystä ja oikeusjärjestystä. Se haluaa omalla toiminnallaan olla vaalimassa, kehittämässä ja viemässä eteenpäin sitä tuhansien vuosien aikana kehittynyttä eurooppalaista yhteiskuntafilosofista perinnettä, jonka kulmakivenä on rationaalinen ajattelu ja sen mahdollistava sanan- ja mielipiteen vapaus sekä kyky uudistua.

Historialliset esimerkit osoittavat yhtäpitävästi ja aukottomasti, että eniten hyvää sekä aineellisessa että inhimillisessä mielessä on luonut länsimainen valtiojärjestys. Oikeusvaltioperiaatteeseen, edustukselliseen demokratiaan ja vapaaseen markkinatalouteen nojaava yhteiskuntamalli maksimoi sekä yhteiskunnallisen kokonaisedun että yksilöiden vapauden.”

Olen erittäin iloinen ja onnellinen saadessani johtaa sellaista poliittista organisaatiota, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen ja puolustaa sitä. Sinä päivänä, kun lakkaamme puolustamasta demokraattista, vapaaseen markkinatalouteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa länsimaista kulttuuriamme, sinä päivänä me sen myös menetämme. Mikäli se kokoomusnuorista on kiinni, sellaista päivää ei koskaan tule.