Puheenjohtajavaalista uutta virtaa kokoomukselle

Kesäkuun puoluekokous on kokoomukselle fantastinen mahdollisuus. Kenttäväki ympäri maata päässee äänestämään kaikista puolueen kärkipaikoista puheenjohtajaa myöten. Olen varma, että tiedän jo nyt puheenjohtajavaalin voittajan. Se on kansanliike nimeltä kokoomus. Koko joukkueemme hyötyy reilusta ja avoimesta kisasta riippumatta siitä, kuka lopulta valitaan kokoomuksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Siksi edessä olevasta vaalista ei pidä hävetä olla innostunut.

Kokoomuksessa ei ole ollut tapana äänestää puheenjohtajasta, mikäli istuva puheenjohtaja on ilmoittanut halukkuudestaan jatkaa. Silti istuvan puheenjohtajan jatkokausi ei ole luonteeltaan ilmoitusasia. Mikäli haluja haastaa istuva puheenjohtaja on, niin sitten äänestetään. Se on terveen puoluedemokratian merkki.

Reipashenkinen sisäinen tuuletus tekee hyvää puolueellemme, jonka kisakunto on vuosien saatossa päässyt repsahtamaan. Olemme hävinneet kahdet eduskuntavaalit peräjälkeen. Tappiot niissä molemmissa ovat olleet suuria.

Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja kokoomuksella oli vielä 51 kansanedustajaa. Kahden perättäisen vaalitappion myötä eduskuntaryhmämme on typistynyt nykyiseen 37 edustajaan. Sekä vuoden 2011 että 2015 vaalituloksia on toki yritetty selittää voitoiksemme, mutta kovin moneen tällaiseen perättäiseen ”voittoon” meillä ei ole varaa, mikäli mielimme pysyä edes keskisuurten puolueiden joukossa.

Mielipidetiedusteluissa kokoomuksen kannatus lähti jyrkkään luisuun vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Tilanne ei ole korjaantunut eduskuntavaalien jälkeenkään, vaan kannatuksemme on ollut enimmäkseen lähempänä 15:tä kuin 20:tä prosenttia. Tähän tasoon emme mitenkään voi olla tyytyväisiä.

Kokoomuksen kannatuksen alhaisuutta ei voi kestävästi selittää hallitusvastuun raskaudella. Ankaran taloudellisen tilanteen edellyttämät säästöpäätökset lienevät paljon vaikeammin nieltävissä hallituskumppani keskustan kuin kokoomuksen äänestäjille, mutta silti keskustan kannatus oli viimeisimmässä Ylen mielipidetiedusteluissa 4,6 prosenttiyksikköä meitä suurempaa.

Emme voi sälyttää vastuuta kokoomuksen alavireisyydestä olosuhteiden tai hallituskumppaneiden niskoille. Kaiken on lähdettävä meistä itsestämme. Jos haluamme olla Suomen johtava poliittinen voima, meidän on kyettävä paljon parempaan kuin mihin olemme viime vuosina yltäneet.

Kyse ei nähdäkseni ole siitä, kuinka oikeistolaisia, vasemmistolaisia, liberaaleja tai konservatiiveja me kokoomuksessa olemme. Kyse on pikemminkin siitä, kuinka johdonmukaisia ja uskottavia olemme politiikkamme toteuttamisessa. Kokoomuksen menestys tulevaisuudessa riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka hyvin onnistumme palauttamaan uskottavuutemme potentiaalisten äänestäjiemme keskuudessa.

Kokoomuksen brändin kaksi keskeisintä menestystekijää ovat aina olleet hyvä substanssiosaaminen ja älyllinen rehellisyys. Fiksut äänestäjämme ovat tukeneet vaikeitakin poliittisia päätöksiä, kun olemme kyenneet perustelemaan ratkaisut hyvin ja osoittaneet, että olemme tehneet kotiläksymme. Meille on muita puolueita tärkeämpää puhua totta ja osata asiat, sillä äänestäjämme odottavat meiltä juuri sitä. Viime vuosina olemme näiden suhteen tuottaneet kannattajillemme liian monta pettymystä.

Olen silti kokoomuksen tulevaisuuden suhteen pitkästä aikaa optimisti. Puheenjohtajavaali tarjoaa erinomaisen areenan pohtia pian satavuotiaan kansanliikkeemme tulevaisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kuinka onnistumme viemään kokoomuslaiset tavoitteet läpi nykyisessä hallituksessa? Miten voitamme seuraavat vaalit? Millaista Suomea rakennamme tuleville sukupolville?

Viime syksynä kokoomuksen sanottiin olevan hallituksen tylsin ja vähiten kiinnostava puolue. Alkaneen puheenjohtajakisan myötä meistä on jälleen tullut Suomen kiinnostavin puolue. Käyttäkäämme se tilaisuus yhdessä täysimääräisesti elinvoimaisen kansanliikkeemme hyväksi.

Teksti on alun perin julkaistu Verkkouutisissa 9.4.2016.