Uudenvuodenterveiset

Päättynyt vuosi oli suomalaisessa politiikassa melkoinen. Keväällä käytiin eduskuntavaalit, joiden tuloksena Suomeen muodostettiin keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallitus. Smolnassa laadittiin kunnianhimoinen hallitusohjelma, jonka päämääränä on kääntää Suomen suunta jälleen ylöspäin. Työkalupakissa ovat julkisen talouden tasapainotus, työnteon kannustavuuden parantaminen, kattava työmarkkinareformi ja julkisen palvelutuotannon suuri rakenneuudistus. Näin kunnianhimoisen hallitusohjelman toteuttaminen ei tietenkään ole helppo tehtävä. Se on saatu päättyneellä syyskaudella moneen kertaan nähdä. Työmarkkinauudistukset olisi tietenkin järkevintä toteuttaa keskeisten työmarkkinajärjestöjen myötävaikutuksella. Toisaalta jos yhteistyöhalua ei löydy, ei hallitus saa jäädä myöskään järjestöjen panttivangiksi. Tarvittaessa uudistukset on kyettävä toteuttamaan myös järjestöistä riippumatta.

Paljon keskeisiä uudistuksia on saatu vietyä läpi jo syksyn aikana. Teimme historiallisen päätöksen kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Eilisestä lukien yrittäjä saa itse päättää liikkeensä aukioloajoista ilman poliitikkojen asettamaa sääntelyä. Kumosimme myös kuntaliitoksiin liittyneen viiden vuoden irtisanomissuojan, joka on vaikeuttanut yhdistyvien kuntien mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Jo toteutetuista uudistuksista mainittakoon myös EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetetut lukuvuosimaksut, jotka mahdollistavat Suomelle uudentyyppisen koulutusviennin.

Valtiontalouden tasapainotustoimenpiteet voivat tuskin koskaan olla kovin suosittuja. Aina, kun jostain leikataan, joku menettää jotakin. Erityisen epäsuosittuja leikkaukset ovat silloin, kun ne kohdistuvat jotakuinkin kaikkiin, kuten nyt. Kuitenkaan ei voi olla niin, että jatkamme velaksi elämistä vuosikymmenestä toiseen. Hallituksen jo aloittamat säästötoimenpiteet ovat karvasta lääkettä monelle, mutta sittenkin tämä kuuri on tarpeen taloutemme tervehdyttämiseksi. Emme saa antaa velkaantumisen ajaa maatamme konkurssiin.

Uskon, että suomalaiset myös ymmärtävät talouden tasapainottamisen välttämättömyyden. Taloustalkoiden hyväksyttävyys voi kuitenkin olennaisesti heikentyä, mikäli suomalaiset joutuvat kiristämään omia kukkaronnyörejään samanaikaisesti, kun turvapaikanhakijoista tulee miljardiluokan ylimääräinen lasku. Siksi turvapaikanhakijatulvan patoaminen, hakemusten nopea käsittely ja tulijoiden tehokas palauttaminen ovat ratkaisevia kysymyksiä myös kaikkien taloudellisten reformien uskottavuuden kannalta.

Suomi oli kehnosti varautunut maahantulon määrän dramaattiseen kasvuun. Tämän vuoksi tilanne karkasi syksyllä hallitsemattomaksi. Hallituksen toimintanopeudessakin olisi ollut toivomisen varaa. Käsittelin syksyn hallitsematonta tilannetta aikanaan esimerkiksi tässä kirjoituksessani. Sittemmin hallitus on ryhtynyt lukuisiin toimiin, joiden myötä tulijoiden määrä on jo pudonnut murto-osaan syksyn huippulukemista. On myös laadittu kattava turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma, jolla pyritään vähentämään tulijoiden määrää ja tehostamaan palautusta. Ohjelman täysimääräinen ja tehokas toteuttaminen on yksi alkaneen vuoden keskeisimpiä haasteita.

Omalta osaltani vuosi on ollut vauhdikas. Valintani kansanedustajaksi kevään vaaleissa on tietysti ollut isohko elämänmuutos. Turvapaikanhakijatilanne on työllistänyt hallintovaliokuntaa ja perustuslakivaliokunnassa pääsemme puimaan hallituksen keskeisimpiä uudistushankkeita. Lisäksi perin jo kesällä Kimmo Sasilta vapautuneen paikan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa. Syksyn istunnossa Reykjavikissa sain kyseisessä tehtävässä myös jatkopestin ensi vuodeksi. Muut suomalaisjäsenet PN:n puheenjohtajistossa ensi vuonna ovat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund.

Joulukuussa tulin valituksi myös Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Näin muodoin pääsen aiempaa enemmän toimimaan myös energiakysymysten parissa. Lisäksi teimme muutamia uudelleenjärjestelyitä Helsingin kaupungin luottamustehtävissä, kun luovuin opetuslautakunnan varapuheenjohtajuudesta ja siirryin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi.

Alkaneesta vuodesta ei ole tulossa helppo. Saamme eteemme suuret työmarkkinauudistukset ja joudumme tekemään päätökset soteuudistuksen monista edelleen avoimina olevista kysymyksistä, joista rahoitusmalli on luonnollisestikin merkittävin. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien maahantulijoiden tehokas palauttaminen tulee olemaan keskeinen hallituksen onnistumista mittaava kysymys.

Tänään 2. tammikuuta täytän kolmekymmentä vuotta. Vuosi sitten suunnittelin, että olisin järjestänyt isotkin juhlat, mutta lopulta syksyn kiireet eivät jättäneet aikaa tarvittaville valmisteluille. Ehkä hyvä niin – juhlia ehtii myöhemminkin, mutta isänmaan tulevaisuuden kannalta keskeiset päätökset tehdään nyt. Ne eivät odota.

Siirryn uudelle ikävuosikymmenelle tyytyväisin mielin. Elämäni ensimmäiset kymmenen vuotta pohdin, mikä tämä maailma oikeastaan on, johon olen syntynyt. Elämäni toiset kymmenen vuotta pohdin, kuka minä itse olen ja mitä tästä maailmasta pitäisi ajatella. Elämäni kolmannet kymmenen vuotta taas tein töitä päästäkseni sellaisiin asemiin, joista käsin Suomea ja maailmaa olisi mahdollista muuttaa parempaan ja kestävämpään suuntaan.

Nyt käynnistyy elämäni neljäs vuosikymmen. Arvelen jo tietäväni, millaisessa maailmassa elän, mitä siitä maailmasta ajattelen ja kuka itse olen. Sellaiset asematkin on jo saavutettu, joissa vaikuttaminen Suomen suuntaan on tullut mahdolliseksi. Alkavan uuden vuosikymmeneni leimaa-antavin piirre olkoon siis luja työnteko niiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi, joiden vuoksi näihin tehtäviin on pyritty ja valituksi tultu.