Ääni ydinvoimalle on ääni suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille
Viime viikolla joukko poliittisten nuorisojärjestöjen johtajia osallistui yhteistilaisuuteen, jossa nämä ilmoittivat osallistuvansa “Äänestä ydinvoima historiaan”-nimiseen kampanjaan. Kampanjan ovat alun perin laittaneet liikkeelle muutamat omasta mielestään ympäristön asialla olevat liikkeet. Poliittisten nuorisojärjestöjen johtajien tapaamiseen oli kutsuttu vain ne, joiden etukäteen tiedettiin olevan ydinvoimavastaisia – minuun tai niin ikään ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvaan demarinuorten puheenjohtajaan Heta Välimäkeen ei oltu edes yhteydessä asian tiimoilta.
Toki on etenkin pienpuolueiden nuorisojärjestöille tyypillistä ajaa kaikenlaisia mukavan kuuloisia asioita ja vastustaa kaikkea sellaista, jolla joku on keksinyt näitä pelotella. Kuitenkin olisi suotavaa, ettei populistinen mielikuvapolitikointi ajaisi järjenkäytön edelle. Ydinvoimakysymyksessä näin näyttäisi kuitenkin käyvän aina.
On ehdottoman tärkeää kantaa huolta ympäristökysymyksistä. On kuitenkin aivan käsittämätöntä, että mielestään ympäristötietoiset ihmiset kohdistavat hurjimman vastustuksensa juuri ydinvoimaa kohtaan. Ydinvoima kun on energiamuodoista se kaikkein ympäristöystävällisin.
Mikään energiamuoto ei luonnollisestikaan ole ongelmaton. Kuitenkin on syytä muistaa, että ydinvoima on päästötön energiamuoto, eikä ydinvoimaloiden piipuista pääse ulos kuin pelkkää vesihöyryä. Ydinvoiman vuoksi ei tarvitse polttaa hiiltä eikä valjastaa koskia tai rantojen tuulisia paikkoja sähkön tuottamiseksi. Tehokkuudeltaan se on aivan ylivoimainen energiantuotannon muoto.
Ydinenergiaa voidaan kritisoida korkeintaan kahdesta syystä, onnettomuusriskistä ja ydinjätteestä. Kuitenkin onnettomuusriski on aivan häviävän pieni moderneissa länsimaisissa reaktoreissa, joissa turvajärjestelmät sammuttavat reaktorin toiminnan vähäisimmänkin häiriön ilmetessä. Ydinjätteen suhteen loppusijoittaminen paksuissa metallikapseleissa syvälle kallioperään on toimiva ratkaisu. Olen itsekin käynyt tällaisessa ydinjätteen loppusijoitusluolassa Olkiluodossa. Laitteet eivät havainneet minussa minkäänlaista säteilyä vierailun jälkeen.
Huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että Suomen energiatuotanto on mahdollisimman monipuolista. Mitään energiamuotoa ei tule kategorisesti sulkea pois. Ydinvoiman vastustaminen on erityisen hoopoa siksi, että ilman sitä emme voi millään kattaa Suomen energiatarpeita. Nykyiselläänkin olemme erittäin riippuvaisia tuontienergiasta. Ja tuontienergiamme tulee pääsääntöisesti Venäjältä, jossa se on tuotettu sikäläisellä ydinvoimalla. Se, joka vastustaa ydinvoiman lisärakentamista Suomessa, luottaa ilmeisesti enemmän venäläisten ydinvoimaloiden turvallisuuteen. Kysymys ei ole ydinvoiman kannattamisesta tai vastustamisesta, vaan siitä, haluaako ydinenergiansa kotimaasta vai itänaapurista.
Jotta Suomi voisi säilyä hyvinvointiyhteiskuntana, se tarvitsee vaurautta. Jotta voisi olla vaurautta, tarvitaan työtä vaurautta tuottamaan. Jotta työ säilyisi Suomessa, täytyy yrittäjyyden olla Suomessa kannattavaa ja teollisuuden toimintaedellytysten kunnossa. Teollisuus puolestaan voi pysyä Suomessa ainoastaan, mikäli sen energiansaanti täällä turvataan. Tätä energiantarvetta ei voida tyydyttää ilman kotimaista ydinvoimaa. Ääni ydinvoimalle on siten ääni suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille.