Kokoomusnuorten puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä

Kokoomusnuoret valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan liittokokouksessaan hieman yli viikon päästä. Tai itse asiassa valinta on jo tehty, sillä puheenjohtajasta käytävä jäsenäänestys päättyi tänään postilaatikoiden tyhjentämisen yhteydessä. Vaalissa annettujen äänten laskeminen aloitetaan liittokokouksessa, jossa jäsenäänestyksen tulos julkistetaan.

Vaali on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa kokoomusnuoret valitsee puheenjohtajansa suoraa jäsenäänestystä käyttämällä. Itse asiassa kokoomusnuoret on ylipäätäänkin ensimmäinen poliittinen nuorisojärjestö Suomessa, joka kysyy puheenjohtajansa valinnassa suoraan jäsenistön kantaa, ilman piiri- tai paikallisjärjestöjen välikäsiä. Se on ennennäkemättömän iso edistysaskel aidon jäsendemokratian kehittämisessä.

Jokainen vähänkään järjestötoiminnassa mukana ollut tietää, että henkilövalinnoilla on usein taipumusta kääntyä pienessä piirissä tapahtuvaksi pikkupolitikoinniksi. Tällaiset ilmiöt eivät ole olleet vieraita kokoomusnuorissakaan. Toki tällaiset ilmiöt osaltaan myös kuuluvat politiikkaan, ja niitä on ihan hyväkin vähän harjoitella nuorisojärjestöissä, ettei sitten myöhemmin aikuisten politiikassa toimiessaan jää kokeneempien kähmypoliitikkojen jalkoihin.

Pahimmassa tapauksessa henkilövalintoihin liittyvä vastakkainasettelu käy kuitenkin niin voimakkaaksi, että se peittää kaiken muun alleen ja alkaa jäytää koko järjestön toimintaedellytyksiä. Tästäkin on kokoomusnuorissa monia esimerkkejä. Lähihistoriamme rankimmat järjestön sisäiset yhteenotot nähtiin vuoden 2009 puheenjohtajavaalin yhteydessä. Aidolle jäsendemokratialle vierasta junttaamista nähtiin puolin ja toisin niin paljon, että kaikkia osapuolia alkoi lopulta hirvittää.

Vuoden 2009 kokemusten jälkeen vallitsikin järjestössä laaja yhteisymmärrys siitä, että liiton sääntöjä olisi tarpeen uudistaa siten, että epäterveet toimintatavat henkilövalinnoissa vähenisivät. Vuoden 2010 liittokokous päättikin, että vastaisuudessa liiton puheenjohtajaa valittaessa järjestettäisiin suora jäsenäänestys, jossa kaikki jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saisivat ilman välikäsiä osallistua puheenjohtajan valintaan. Todettiin, että vaikka houkutusta epäterveiden junttakikkojen käyttämiseen tuskin mikään kokonaan poistaisi, niin suorassa jäsenäänestyksessä sellaisiin turvautuminen olisi ainakin kaikkein vaikeinta.

Jos se olisi ollut lakiteknisesti mahdollista, jäsenäänestys olisi kirjattu kokoomusnuorten sääntöihin sitovana. Kun se ei ollut mahdollista, kirjattiin se sääntöihin neuvoa-antavana. Sääntöjä laadittaessa kuitenkin katsottiin, että jäsenäänestyksen lopputuloksella olisi niin vahva moraalinen ohjaavuus, että kukaan ehdokas tuskin tohtisi koskaan kyseenalaistaa sen auktoriteettia.

Jo nyt uskallan sanoa, että suora jäsenäänestys on osoittautunut hyväksi sääntöuudistukseksi. Toisin kuin aiemmin, piirikokouksissa ei ole tänä vuonna nähty epätoivoista ja kiivasta taistelua liittokokousvaltakirjoista. Puheenjohtajaehdokkaat ovat kampanjoissaan keskittyneet puhuttelemaan pikemminkin jäsenistöä suoraan kuin kestittämään piiri- ja paikallisjärjestöjen johtohahmoja. Kaikki tämä on luonut selvästi aiempaa terveemmän järjestökulttuurin, joka on samalla aktivoinut uudella tavalla myös rivijäseniä osallistumaan kokoomusnuorten henkilövalintoihin.

Vielä yksi tulikaste on jäsenäänestysmenettelyllä edessä, ja se on itse liittokokous. Tässä vaalissa on ehdolla kaksi hyvää ehdokasta, joista molemmilla on erinomaiset edellytykset onnistua liiton puheenjohtajana. Kumpainenkin pitänee liiton poliittisen linjan tutuilla ja hyvillä raiteilla. Omana arvionani esittäisin myös sen, että kisasta näyttäisi olevan tulossa varsin tiukka. Voittava ehdokas saattaa voittaa aivan hiuksenhienollakin erolla vastaehdokkaaseensa nähden.

Tässä piilee myös suurin haaste. Molemmat ehdokkaat tiimeineen ovat tehneet kuukausia kestäneet kampanjat. Molemmat ovat todenneet, että he pitävät jäsenäänestyksen tulosta sikäli pyhänä, että mikäli jäsenäänestyksen häviää, silloin myös vetäytyy kisasta suosiolla ja tunnustaa tappionsa. Mikäli kuitenkin käy niin, että jäsenäänestyksen tulos on hyvin tiukka, kasvaa varmasti hävinneen ehdokkaan tiimissä houkutus viedä asia äänestykseen vielä liittokokouksessa.

Ottamalla jäsenäänestyksen osaksi puheenjohtajan valintaprosessia kokoomusnuorista on kiistatta tullut järjestödemokratian edelläkävijä Suomessa. Uuden mallin onnistuminen ja vakiintuminen edellyttää kuitenkin myös lujaa moraalista selkärankaa – jäsenäänestyksen tuloksen ehdotonta kunnioittamista siinäkin tapauksessa, että tulos on hyvin tiukka. Muussa tapauksessa voimme olla varmoja, että jäsenäänestys sekä aiheuttaa pettymyksen jäsenistölle että antaa loppumattoman ivailun aiheen kilpailijoillemme. Enkä usko, että kukaan haluaa tulla valituksi järjestön puheenjohtajaksi vastoin jäsenistönsä tahtoa.

Molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat erittäin fiksuja ihmisiä. Olen varma, että liittokokouksessa jäsenäänestyksen tulosta kunnioitetaan, eikä asiaa pyritä enää kokoussalissa uudestaan äänestyttämään. Mikäli näin kuitenkin kävisi, tulen äänestämään jäsenäänestyksen voittanutta ehdokasta riippumatta siitä, oliko kyseessä sama ehdokas, jota jäsenäänestyksessä äänestin. Samoin kehotan toimimaan myös kaikkia muita liittokokousedustajia, sillä mikään muu toimintamalli ei pidemmän päälle voi olla moraalisesti eikä järjestöllisesti kestävä.